Historia: Mestari ilman kruunua – ”Jokaisen F1-fanin tulisi tietää Gilles Villeneuve”

Tänään, 18. tammikuuta 2015, eräs formulahistorian suurimmista täyttäisi 65 vuotta. Gilles Villeneuve tulee ikuisesti säilymään yhtenä F1-historian kirkkaimmista kruununjalokivistä.

Vaikka mestariksi kanadalaista ei koskaan kruunattukaan, on hän monien mielissä suuri voittaja.

Ferrarin mies

Gilles Villeneuven reitti formula ykkösiin ei kulkenut tavanomaisia teitä pitkin. Kannuksensa hän hankki nimittäin lumisilla kilparadoilla, moottorikelkkojen parissa. Saavutettuaan menestystä arktisissa oloissa ryhtyi hän ajamaan ”normaalimpia” kilpa-ajoneuvoja.

Formula Atlantic-sarjasta menestystä irtosi mestaruuden verran, mutta Villeneuve olisi saattanut jäädä kokonaan vaille F1-tilaisuuttaan, ellei sillä hetkellä tiukasti F1-maailmanmestaruudesta kamppaillut James Hunt olisi vieraillut ajamassa sarjassa 1976.

Enzo Ferrari oli aina rakastanut tulisieluisia ja radalla kaikkensa antavia kuljettajia. Hän suorastaan palvoi Villeneuvea.

Hunt kiinnitti välittömästi huomionsa räväkällä ajotyylillä rataa kiertäneeseen kanadalaiseen, ja suorastaan aneli tallipäällikköään antamaan tälle ajomahdollisuuden F1-autolla.

Villeneuve saikin tilaisuutensa seuraavalla kaudella. Hän osallistui McLarenilla kauden 1977 Silverstonen osakilpailuun, mutta tekniikkamurheet eivät antaneet Villeneuvelle mahdollisuutta osoittaa täyttä potentiaaliaan.

Ferrarilla häneen kiinnitettiin kuitenkin huomiota. ”Il Commendatore”” Enzo Ferrari oli aina rakastanut tulisieluisia ja radalla kaikkensa antavia kuljettajia. Hän suorastaan palvoi Villeneuvea.

Niinpä puolustavan mestarin Niki Laudan jätettyä tallin päätti Ferrari napata Villeneuven välittömästi riveihinsä. Ferrarista tulikin Villeneuven koti hänen elämänsä loppuun saakka.

Huipulta pohjalle ja takaisin

Ferrarilla Villeneuve nappasi ensimmäisen voittonsa seuraavalla kaudella. Makeasti hän saavutti sen kotiyleisön edessä Kanadan maaperällä kauden päätösosakilpailussa.

1979 voittoja tuli vielä kolme lisää. Italialaistalli oli ylivoimainen, ja Villeneuve taisteli mestaruudesta tallikaveriaan Jody Scheckteriä vastaan.

Villeneuvella olisi ollut mahdollisuus napata mestaruus nimiinsä, mutta hän päätti kunnioittaa tallijohdon kantaa ja jättää turhan haastamisen kauden päätöskilpailuissa sikseen. Näin ollen Scheckteristä kruunattiin kauden 1979 maailmanmestari neljän MM-pisteen erolla Villeneuveen.

Gilles ei ollut tilanteesta liiemmin harmissaan. Hän uskoi tilaisuutensa koettavan seuraavalla kaudella.

Ei koittanut. Kauden 1980 Ferrari oli umpisurkea. Villeneuven onnistui napata vaivaiset kuusi MM-pistettä, ja välillä jopa esikarsiutumisiin jämähtänyt Scheckter lopetti uransa. Villeneuve tiesi parempaa olevan kuitenkin luvassa.

Turbot tekivät tuloaan ykkösiin, ja Ferrarilla oli asettaa seuraavan kauden autoonsa kenties koko kauden paras pannu. Runko noudatti kuitenkin totuttua Ferrari-kaavaa, ollen heikko. Usein Villeneuve muodostikin vain tulpan ollen mutkaisilla osuuksilla toivottoman hidas, pystyen kuitenkin repimään suorilla eroa takaa-ajajiinsa.

Villeneuve nappasi voitot Espanjasta ja Monacosta, joista varsinkin ensimmäinen muistetaan kanadalaisen upeana puolustusajona. Kierros toisensa perään Villeneuve veti perässään neljää nopeampaa autoa, jotka olivat kuin liimautuneena toisiinsa valmiina pyrkimään ohitse mutkissa toivottaman hitaasta Ferrarista.

Suorilla kanadalaisen pistäessä tallan pohjaan jäivät muut kuin täi tervaan, ja kun Villeneuven hermot pysyivät kurissa ruutulipulle saakka, ajoi hän ruutulipulle ensimmäisenä vain 1,2 sekuntia ennen viidenneksi sijoittunuta Elio de Angelista.

Viha tallikaveria kohtaan ja kuolema

Seuraavalla kaudella Villeneuve ja tallikaveri Didier Pironi taistelivat Imolan GP:n voitosta. Kaksikolla oli tuntuva etumatka taka-ajajiinsa, ja tallijohto viestitti kuskejaan rauhoittamaan menoaan. Pironi ei käskyä kuitenkaan noudattanut, vaan ohitti Villeneuven estäen tätä sen jälkeen jokaisessa ohitusyrityksessä.

Villeneuve oli raivoissaan. Hän vannoi ettei enää koskaan puhuisi tallikaverilleen. Valitettavasti Villeneuve piti sanansa.

Ajaessaan nopeaa aika-ajokierrostaan havaitsi hän edessään hitaasti keskellä tietä etenevän Jochen Massin. Salamannopeasti Villeneuve teki päätöksen ohittaa hänet oikealta. Juuri ohitushetkellä Mass ilmeisesti havahtui Ferrarin olemassaoloon väistäen myös oikealle.

Seuraavaksi F1-karavaani matkusti Belgian Zolderiin. Villeneuve halusi palavasti osoittaa kaikille olevansa Ferrarin kuljettaja numero yksi.

Ajaessaan nopeaa aika-ajokierrostaan havaitsi kanadalaistähti edessään hitaasti keskellä tietä etenevän Jochen Massin Marchin. Salamannopeasti Villeneuve teki päätöksen ohittaa hänet oikealta. Juuri ohitushetkellä Mass ilmeisesti havahtui Ferrarin olemassaoloon väistäen myös oikealle.

Ferrarin etupyörä osui Marchin takapyörään kimmoten korkealle ilmaan. Volttien seurauksena auto halkesi kahtia ja Villeneuve lensi ulos autostaan sinkoutuen radan varressa olevaan tolppaan. Pelastushenkilökunta teki parhaansa, mutta muutamaa tuntia myöhemmin Villeneuve julistettiin kuolleeksi paikallisessa sairaalassa.

Legenda elää

Gilles Villeneuven kuolema oli kova isku koko F1-maailmalle. Rämäpäinen kuljettaja oli yleisön suuri suosikki, ja hän teki Ferrarin numerosta 27 tunnetun ikonin. Poika Jacques teki myöhemmin sen mihin isä ei koskaan pystynyt: nappasi formula ykkösten maailmanmestaruuden. Myös Gillesin veli Jacques sr. kilpaili F1-kentillä.

Gilles Villeneuve on osa F1-mytologiaa, jonka saavutukset ja vaikutuksen F1-maailmalle jokaisen fanin tulisi tietää. Gilles Villeneuve oli yksi suurista.

Gilles Villeneuven F1-ura lukuina:
GP-startit: 67
Voitot: 6
Paalupaikat: 2
Nopeimmat kierrokset: 8
MM-pisteet: 107