F1-insinööri Kimi Räikkösen ongelmista: Ihmiset tarttuvat usein väärään asiaan

Muiden muassa pitkän uran formula ykkösissä erilaisissa insinööritehtävissä luonut Ossi Oikarinen jutteli alkavan kauden uusista autoista sekä muutamasta muustakin mielenkiintoisesta seikasta SuomiF1-sivuston kanssa. Ja tulos oli enemmänkin kuin hedelmällinen…

SuomiF1: Onko uusissa autoissa sinun silmiisi osunut mitään mielenkiintoista?
Ossi Oikarinen: 2014 oli suuri hyppy hybriditekniikan takia, että nyt näkee pieniä yksityiskohtia vuodesta toiseen, sanotaan hiomista. Nyt on taas se aika, että säännöt eivät ole muuttuneet niin paljon, joten esiin nousee pieniä yksityiskohtia ja vivahteita. Ja sitten tietysti tallista toiseen siirtyneiden ihmisten kädenjälki alkaa näkyä näissä autoissa.

SuomiF1: McLarenissa taitaa näkyä Peter Prodromoun kädenjälki…
Oikarinen: Kyllä. Siihen me tulemme lähetyksessäkin ottamaan kiinni. Mutta kyllä näkyy.

SuomiF1: Uusissa autoissa on kahta perusnokkatyyppiä: lyhyitä ja pitkiä. Ferrari on yllättäen päätynyt oletettavasti aerodynaamisesti huonompaan pitkään ratkaisuun. Antaako Ferrari tässä muille tasoitusta?
Oikarinen: Ensinnäkin minä luulen, että siinä tullaan näkemään muutoksia ja toisekseen kyse on aina kokonaisuudesta – se ei ole pelkästään se auton nokka, joka sen tekee tai hajottaa. Ihan varmasti hekin testaavat erilaisia versioita, mutta pitää muistaa, että lyhkäsen nokan törmäystestit ja kaikki muut on paljon vaikeampi läpäistä. Siinä on siis monta puolta. On aina vaikea yksilöidä, että ”tuo on se kohta”. Viime vuonna sanottiin esimerkiksi, että vetosauvajousitus oli huono juttu Kimille [Räikkönen]. Tämän vuoden autossa on kuitenkin ihan sama jousitus, eikä se ole huono. Eli ihmiset välillä kiinnittää yhteen asiaan huomiota ja sanoo, että ”tuon takia tämä on huono”, mutta ei se niin kuitenkaan mene.

SuomiF1: Ja selitätkö, mikä on vetotankojousituksen ja työntötankojousituksen ero?
Oikarinen: Työntötankojousituksella iskunvaimentajat ja kaikki jousituksen jouset ja muut ovat rungon yläosassa, kun taas vetotankojousituksella ne saadaan alemmas, eli painopistettä saadaan alemmaksi.

SuomiF1: Mikä siinä oli sitten huonoa Kimille?
Oikarinen: Siinä voi olla ihan kyse geometriasta ja sitten koko auton tasapainosta, joka ei sopinut Kimille.

SuomiF1: Selitätkö, mikä on jousitusgeometria?
Oikarinen: Jousitusgeometria on sitä, että miten jousitus on esimerkiksi kiinnitetty auton runkoon, ja sitten miten se reagoi eri olosuhteissa esimerkiksi ohjauspyörän kulmaan, miten se reagoi jarruttamiseen, miten se reagoi aerodynamiikkaan. Se on hirveän monimutkainen asia. Ja jos se kyseinen geometria ei sovellu kuljettajalle, niin se on paljon suurempi ongelma kuin se, miten se geometria on tehty. Eli niin kuin sanottu, hyvin useasti tartutaan ulkonäköseikkoihin, niihin asioihin, jotka helposti näkyvät ulos, vaikka se ongelma on todellisuudessa jossain muualla.

SuomiF1: Itse kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, että melkein kaikkien autojen paketointi on paljon aggressiivisempaa tänä vuonna verrattuna viime vuoteen…
Oikarinen: Minun mielestäni se on ihan luonnollista. Syy on siinä, että kun ollaan vuosi ajettu näillä säännöillä ja opittu tavallaan, että missä se limiitti menee, niin on ihan normaalia, että seuraavalle vuodelle pystytään tekemään aggressiivisempi paketointi.

SuomiF1: Ja se merkitsee vähäisempää ilmanvastusta?
Oikarinen: Yleensä, joo. Ja sitten mitä tiukemmin se paketointi on tehty, sitä paremmin saadaan yleensä diffuusori toimimaan.

SuomiF1-sivustolla lisää Oikarisen mietteitä kauden alla.

Olli Kuitunen