Tarina miehestä, joka leipoi Ayrton Sennasta ja Mika Häkkisestä F1-legendoja – Ron Dennisin nousu ja tuho

Vaikka Ron Dennis onkin saanut viime aikoina runsaasti lokaa niskaansa, on McLaren-patruunan syrjäyttäminen brittitallissa surullinen tapa päättää eräs upeimmista ja menestyksekkäimmistä luvuista F1-historiankirjoituksessa. Tästä paikoin jopa sairaalloisen pikkutarkasta johtajasta kerrotaan toinen toistaan huikeampia tarinoita, mutta kovien vaatimusten lisäksi hän osasi myös tehdä tulosta. Ja siitähän formula ykkösissä on lopulta kyse.

Dennis on myöntänyt olleensa rasvakätenä kaikkea muuta kuin vahvuusalueellaan, mutta sen verran hän osasi kontolleen laskettua kilpa-autoa huoltaa, että F1-legendat Jochen Rindt ja sir Jack Brabham luottivat häneen. Vuodet Cooperilla ja Brabhamilla opettivat hänelle nöyryyttä ja antoivat ruohonjuuritason kokemusta F1-tallin toiminnasta.

Dennis ei juurikaan halua muistella haastatteluissa tietä, jota pitkin hän F1-sarjaan nousi. Dennis, joka McLarenin kultaisilla ajanjaksoilla tiesi hyvin arvonsa ja paikkansa, aloitti F1-taipaleensa pahaisena apumekaanikkona. Dennis on myöntänyt olleensa rasvakätenä kaikkea muuta kuin vahvuusalueellaan, mutta sen verran hän osasi kontolleen laskettua kilpa-autoa huoltaa, että F1-legendat Jochen Rindt ja sir Jack Brabham luottivat häneen. Vuodet Cooperilla ja Brabhamilla opettivat hänelle nöyryyttä ja antoivat ruohonjuuritason kokemusta F1-tallin toiminnasta.

Brabhamin lopetettua menestyksekkään kilpauransa koki myös Dennis ajan olevan kypsä muutokselle. Hän perusti yhdessä ystävänsä kanssa oman kilpatallin, Rondelin. Talli oli jo matkalla formula ykkösiin, mutta öljykriisin puhkeaminen pisti pääsponsorin rahahanat kiinni ja niin tallin taival päättyi lyhyeen.

Dennis ei kuitenkaan luovuttanut, vaan hän pisti vireille uuden talliprojektin. Ja sen jälkeen vielä kolmannen. Ja sen jälkeen vielä neljännen. Marlboron tukema Project Four, joko soittaa kelloja?

Samaan aikaan toinen tupakkajätti Philip Morrisin tukema autourheiluhanke konttasi pahasti.

McLaren oli juhlinut 1970-luvulla kahta maailmanmestaruutta, mutta James Huntin ajaman kauden 1976 MM-tittelin jälkeen tallin vire oli kääntynyt jyrkkään laskuun. Kaudet 1978-1980 sujahtivat ohi ilman voittoja, ja kaiken lisäksi viimeksi mainitulla kaudella talli jäi jopa kokonaan ilman palkintokorokepaikkaa. Talli oli syvällä kriisissä.

Syksyllä 1980 Marlboro päätti sulattaa kaksi hankettaan yhteen. Project Four, joka oli niittänyt mukavasti menestystä alemmissa formulaluokissa, yhdistyi Bruce McLarenin nimeä kantaneeseen kilpatalliin. Samalla Dennis nousi tallin johtoon ohitse aiemmin kilpatallia johtaneiden Teddy Mayerin ja Tyler Alexanderin.

Dennis pisti välittömästi tuulemaan. Hän palkkasi uuden auton pääsuunnittelijaksi John Barnardin, jonka käsistä syntyi vallankumouksellinen ensimmäinen hiilikuiturunkoinen F1-auto. Kilpuri totteli nimeä MP4/1: Marlboro Project 4. Termi, joka seuraa tallia edelleen, joskin M-kirjainlyhenne tarkoittaa nykyisin tupakkamerkin sijasta sanaa McLaren.

Dennis muutti välittömästi tallin suunnan. McLaren palasi voittojen teille, ja kaudeksi 1982 se onnistui houkuttelemaan Niki Laudan eläkepäiviltä takaisin kilparadoille. Tässä vaiheessa Dennis oli jo ostanut Mayerin ja Alexanderin ulos tiimistä.

Dennis jatkoi nerokkaiden peliliikkeiden sarjaansa houkuttelemalla saudiarabialaisen liikemiehen Mansour Ojjehin siirtämään taloudellisen tukensa Williamsilta McLarenille omistajaosuutta vastaan. TAG -tuotemerkin rahallisen panostuksen turvin Dennis taivutteli seuraavaksi Porschen varustamaan punavalkoiset McLarenit väkivahvoilla turbomoottoreilla. Kun Dennis onnistui myös houkuttelemaan tallissa jo kaudella 1980 debytoineen ranskalaisen Alain Prostin takaisin, loksahtivat palapelin palaset ensimmäisen kerran kohdilleen.

Lauda ja Prost dominoivat F1-kautta 1984 ajaen voittoon peräti 12 kertaa kauden 16 osakilpailusta. Itävaltalainen kruunattiin mestariksi vain puolen pisteen turvin tallikaveriinsa nähden. Seuraavana vuonna osat vaihtuivat, kun Prost juhli ensimmäistä maailmanmestaruuttaan ylivoimaisen esityksen jälkeen.

Prost uusi tittelinsä jännittävien vaiheiden myös kaudella 1986, mutta kulisseissa Dennis viritteli jo seuraavaa superkaappaustaan. Dennis tiesi, että menestyksekäs yhteistyö Porschen kanssa oli tulossa vääjäämättömään päätökseensä. Uusi mahdollisuus löytyisi Nousevan auringon maasta. Mutta sen saavuttaakseen hän hän tarvitsisi vielä yhden tärkeän palasen palapeliinsä.

Dennis ei ollut pystynyt vuosiin peittelemään ihailuaan Lotuksen kultakimpaletta Ayrton Sennaa kohtaan. Stefan Johansson oli vain lämmittelemässä paikkaa brasilialaiselle tallissa kaudella 1987, sillä ruotsalaiselle tehtiin hyvin nopeasti selväksi, että kaudeksi 1988 Prostin tallikaveriksi hakusessa olisi Lotuksella väläytellyt Senna.

Senna oli myös Lotuksen moottorintoimittajan Hondan lempilapsi. Myös Hondan vauhdittama Williams oli noussut sarjan parhaaksi talliksi, ja Dennis tiesi eron kahden brittitallin välillä syntyvän voimanlähdepuolella. Sennasta hän saisi paitsi valioluokan kuljettajan, myös valtin Hondan kanssa neuvoteltaessa.

Kaikkien odottama sopimusjulkaisu Sennan ja Hondan loikkaamisesta McLarenille tuli julki jo hyvissä ajoin vuonna 1987. Mutta tuskin edes Dennis tiesi, mitä hänellä oli lupa odottaa seuraavien kausien aikana.

Tämän päivän Mercedes hallitsee sarjaa miten tahtoo, mutta vaikka jälki on ollut vakuuttavaa, tuskin mikään talli pystyy koskaan toistamaan kauden 1988 McLarenin esittämää ylivoimaa.

Talli voitti yhtä vaille kauden kaikki osakilpailut, ja tuossa ainoassakin voitto olisi tullut, mikäli Senna ei olisi joutunut taklatuksi ulos kierroksellaohitustilanteessa. Senna juhli kauden jälkeen uransa ensimmäistä maailmanmestaruutta Prostin säestäessä kakkossijallaan. Pisteitä brittitalli saavutti yhtä paljon kuin muut tallit yhteensä.

Talli voitti yhtä vaille kauden kaikki osakilpailut, ja tuossa ainoassakin voitto olisi tullut, mikäli Senna ei olisi joutunut taklatuksi ulos kierroksellaohitustilanteessa. Senna juhli kauden jälkeen uransa ensimmäistä maailmanmestaruutta Prostin säestäessä kakkossijallaan. Pisteitä brittitalli saavutti yhtä paljon kuin muut tallit yhteensä.

McLarenin murskaava tahti jatkui myös kaudella 1989, mutta tallin sisällä tilanne tulehtui pahemman kerran. Kuljettajat ajautuivat avoimeen sotaan keskenään, ja soppa kiehui näyttävästi yli kauden toiseksi viimeisessä osakilpailussa Japanin Suzukassa. Senna ja Prost kolaroivat keskenään, ja keskeyttämään joutunut ranskalainen kiirehti välittömästi tuomariston puheille pitääkseen huolen, että lopulta kisan voittoon ajanut brasilialainen hylättäisiin. Näin tapahtuikin, ja lopulta mestariksi kruunattu katkeroitunut Prost siirtyi kilpailijatalli Ferrarille vieden numeron 1 mennessään.

Seuraavalla kaudella kahden titaanin taisto kulminoitui jälleen legendaariseen kolariin Suzukassa. Tällä kertaa oli Sennan vuoro juhlia mestaruutta kyseenalaisissa merkeissä. Dennis, joka oli kehittänyt syvän ystävyyssuhteen brasilialaiseen talismaaniinsa, seurasi tätä kaikkea läheltä. Hän oli valmis tukemaan Sennaa, vaikka ajoittain F1-legendan otteet olivatkin hyvin kyseenalaisia.

Senna nappasi vielä maailmanmestaruuden 1991, mutta suorituskykyvaaka oli heilahtanut kilpailijoiden puolelle. Seuraavat vuodet kuuluivat Williamsille, McLarenin tipahtaessa valtaistuimelta. Kaiken voittanut Honda jätti sarjan kauden 1992 päätteeksi ja ilman tehdasmoottoria jäänyt talli ajautui sopimuskiistaan Sennan kanssa. Sarjan parhainta autoa, Williamsia, avoimesti kärkkynyt brasilialainen suostui vaivoin ajamaan kauden 1993 avauskilpailun. Usean GP:n ajan jatkunut kisa kerrallaan -sopimus muuttui myöhemmin loppukauden mittaiseksi, mutta kaikki tiesivät jo tässä vaiheessa Dennisillä olevan jälleen kerran edessään uusi palapeli, jonka kokoaminen tulisi olemaan tällä kertaa vaikeampaa kuin kenties koskaan.

Dennis otti suojelukseensa uuden nousevan tähden Mika Häkkisen, josta tuli vain 26-vuotiaana (tuolloin se oli formulapiireissä nuori ikä) maineikkaan brittitallin johtohahmo. Häkkinen teki parhaansa, mutta raa’an nopeuden vastapainoksi hänen täytyi kypsyä kilpa-ajajana vielä muutaman kauden ajan. Myös tallin sisäiset myllerrykset jatkuivat, kun moottorisopimus räjähdysherkän Peugeotin kanssa katkaistiin vain vuoden jälkeen.

McLaren löysi uuden yhteistyökumppanin Mercedeksestä, mutta alku näytti kaikkea muuta kuin lupaavalta. Talli jäi voitoitta, ja kaiken kukkuraksi Häkkinen oli menettää henkensä kauden 1995 päätösviikonloppuna rengasrikon seurauksena. Suomalainen kuitenkin toipui, ja parempaa oli luvassa, kiitos Dennisin jälleen suorittaman huippukaappauksen.

Dennis houkutteli Adrian Neweyn, suunnittelijaneron Williamsien mestaruusautojen takaa liittymään talliin. Tallin voitoton jakso päättyi 1997, kun David Coulthard nappasi kaksi ja Häkkinen yhden osakilpailuvoiton autolla, johon Newey ehti vaikuttamaan vasta loppukauden päivitysten osalta. Kauden 1998 MP4/13 oli täysin Neweyn luomus, ja jälki oli sen näköistä. Häkkinen ajoi maailmanmestariksi ja McLaren nappasi valmistajien tittelin nimiinsä. Seuraavana vuonna lentävä suomalainen uusi temppunsa, mutta epäluotettavuudesta kärsinyt auto jäi tallien välisessä taistossa toiseksi Ferrarin taakse.

McLarenin ja Mercedeksen suhtesta muodostui varsinkin suomalaisille katkeransuloinen. Sekä Häkkinen että hänet tallissa korvannut Kimi Räikkönen saivat nauttia lukuisista menestyksentäyteisistä hetkistä, mutta teknisten ongelmien voidaan katsoa ryöstäneen molemmilta ainakin yhden MM-tittelin.

McLarenin ja Mercedeksen suhtesta muodostui varsinkin suomalaisille katkeransuloinen. Sekä Häkkinen että hänet tallissa korvannut Kimi Räikkönen saivat nauttia lukuisista menestyksentäyteisistä hetkistä, mutta teknisten ongelmien voidaan katsoa ryöstäneen molemmilta ainakin yhden MM-tittelin.

Ferrarin hallitessa kilpailuja 2000-luvun alkuvuosina McLaren jäi statistin rooliin, mutta taustalla Dennis johti tiimiä ammattimaisin elkein. Hän oli vahvasti vaikuttamssa tallin nykyisen päämajan McLaren Technology Centren syntymään. Massiivinen kompleksi pitää sisällään kaikki McLaren Groupin toimitilat.

Dennisin aikana McLaren on kasvanut olemaan paljon muutakin kuin pelkkä kilpatalli. Merkin ensimmäinen katuauto näki päivänvalonsa jo 1990-luvulla. McLaren-tuotemerkkiin sisältyy lisäksi laaja-alainen teknologiayritys. Tuhansia työllistävästä konsernista on kasvanut yksi Ison-Britannian suurimmista alallaan.

Kaudella 2007 Dennis joutui vaikeaan tilanteeseen, kun McLaren joutui syytteisiin niin sanotussa Spygatessa, jossa tallin väitettiin saaneen ja hyödyntäneen salaisia tietoja kilpailijatalli Ferrarista. Dennis yritti puolustaa talliaan, mutta se tuomittiin maksamaan sadan miljoonan dollarin korvaukset. Dennisin jääräpäisen luonteen ja vaikean suhteen kansainvälisen autoliiton FIA:n tuolloiseen johtajaan Max Mosleyhyn on sanottu vaikuttaneen tuomion kovuuteen. Dennisin vastustajat näkivät tässä olleen loistava keino näpäyttää vuosia piikkinä lihassa ollutta McLaren-pomoa.

Dennis vetäytyi ensimmäisen kerran McLarenin kilpatallin johdosta jo vuonna 2009, mutta tallin ajauduttua sekasortoiseen tilaan teki hän paluun vanhaan tehtäväänsä 2014. Tällä kertaa Dennisin yritykset jälleenrakentaa tiimistä jälleen voittoisa ovat kuitenkin tuottaneet vain pettymyksiä. Talli on ollut ilman pääsponsoria jo useamman kauden, sillä Dennis ei ole tiettävästi suostunut alentamaan tallinsa vaatimuksia takavuosista, vaikka menestys on jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Lisäksi pitkäkestoinen suhde Mercedekseen rakoili ja lopulta katkesi kauden 2014 päätteeksi. Nykyinen sopimus Hondan kanssa lähti liikkeelle katastrofaalisesti, ja edessä on edelleen pitkä tie, vaikka suunta onkin oikea.

Kattavia syitä Dennisin syrjäyttämiselle ei ole annettu julkisuuteen, mutta lähteet kertovat Dennisin ajautuneen välirikkoon Ojjehin ja 50 prosenttia tallista omistavan bahrainilaisen sijoitusyhtiön kanssa. 25 prosenttia McLarenista omistava Dennis yritti ostaa yhtiön takaisin nimiinsä kiinalaissijoittajien rahoilla, mutta muut omistajat torppasivat tarjouksen. Tämän jälkeen ei ole mikään ihme, että itseriittoinen, mutta viime kaudet tuloksettomasti esiintynyt Dennis haluttiin jyrätä pois tieltä.

Ehkä Dennis kuvitteli itsestään liikoja. Tai sitten hän tallasi suuruudentuntessaan väärien henkilöiden varpaita.

Välirikko on ollut surullista katsottavaa. Dennis kertoi tiedotteessa kokevansa tulleeksi ajojahdin kohteeksi, sillä hän halusi vain tallin parasta.

Ehkä Dennisin oma maine koitui lopulta hänen kohtalokseen. Kun johtamistapa säilyy samana, mutta tulokset eivät vastaa takavuosien saavutuksia, on aika etsiä muutoksia myös hierarkian yläpäästä. Ehkä Dennis kuvitteli itsestään liikoja. Tai sitten hän tallasi suuruudentunteissaan väärien henkilöiden varpaita.

Se on sääli. Ron Dennis on kuitenkin jättänyt jälkeensä upean F1-perinnön. On suuri harmi, jos hänet muistetaan vain hänen viimeisistä hetkistään tallissa.