Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se on osa kolmiosaista sarjaa, jossa käsiteltiin Imolan sysimustan viikonlopun tapahtumia. Muut osat kertovat Rubens Barrichellon ja Roland Ratzenbergerin kohtaloista.

——-

Tuskin mikään on järkyttänyt yhtä yksittäistä urheilulajia yhtä pahasti, kuin Ayrton Sennan menehtyminen San Marinon GP:ssä kaudella 1994. Lajin vetovoimaisimman tähden menettäminen pakotti sarjan vakavaan itsetutkiskeluun.

Kauden 1994 San Marinon GP:n alkua sinisessä Williamsissaan odotti syvälle ajatuksiinsa vaipunut mies. Edellisten päivien kauhut painoivat selvästi paalupaikkamies Ayrton Sennan mieltä. Kuten niin usein aiempinakin vuosina, oli Senna halunnut seurata läheltä henkilökohtaisesti kollegojensa tilaa hurjien ulosajojen jälkeen.

Maanmies Rubens Barrichellon virkoaminen ratasairaalassa oli huojentava näky, mutta lauantaina Senna joutui todistamaan ensimmäistä kertaa kilpakumppanin menehtymistä GP-viikonlopun aikana. Voimme vain arvata, miten paljon Sennaan vaikutti Roland Ratzenbergerin tuloksettomien pelastustoimien seuraaminen aivan vierestä.

Sarjan lääkäri Sid Watkins on kertonut myöhemmin, ettei Senna ollut oma itsensä lauantai-iltana suru-uutisen kiiriessä F1-varikolle.

– Kysyin häneltä, miksei hän lopettaisi. Lupasin, että voisimme molemmat lopettaa ja lähteä yhdessä kalalle, myös Sennan läheisenä ystävänä toiminut Watkins kertoi myöhemmin.

Sennan vastaus oli kylmäävä.

– Sid, on asioita joihin en voi vaikuttaa. En voi lopettaa, minun on pakko jatkaa.

– Sid, on asioita joihin en voi vaikuttaa. En voi lopettaa, minun on pakko jatkaa. (Ayrton Senna)

Senna oli oikeassa. Hän oli kuitenkin ammattiltaan kilpa-ajaja ja arvoltaan sarjan valovoimaisin kuljettaja. Niin rajulta kuin se kuulostaakin, ei hänen asemassaan vain pystytä jättämään ajohommia kesken pahan mielen takia.

Ja olihan Senna edelleen nopea, sen todistivat kolme paalua kolmesta yrityksestä. Aiemmissa kilpailuissa onni ei ollut kuitenkaan ollut brasilialaisen puolella. Sarjan ylivoimaisesti parhaalla autolla kisannut kuljettaja oli joutunut keskeyttämään kauden molemmat aiemmat kilpailut. San Marinossa mestaruusjuna täytyisi saada takaisin raiteille.

Ennusmerkkejä ilmassa

Imolan sysimusta viikonloppu sai jatkoa kilpailun startissa. Hurjasta talven testionnettomuudesta vain niukasti hengissä selvinnyt Benettonin JJ Lehto jäi lähtöruutuun seisomaan valojen vaihtuessa vihreiksi. Vakavan niskavamman kärsinyt suomalainen ei voinut kuin toivoa kaikkien älyävän väistää halvaantunutta Benettonia.

Takajoukoista lähtenyt Pedro Lamy teki kuitenkin peliliikkeen, jota ammattilaisen ei tulisi koskaan suorittaa startissa. Jos lähtökiihdytyksessä edessä siintää epäilyttävän paljon tilaa, tarkoittaa se lähes aina sitä, etteivät edellä kaahaavat halua mennä sinne. Niin oli tässäkin tapauksessa. Muiden väistäessä Lehtoa käänsi Lamy oman Lotuksensa suoraan törmäyskurssille suomalaista kohti.

Osuma oli raju, ja molemmat autot kärsivät suuria vahinkoja. Vielä toipilaana ollut Lehto oli tapahtumassa kuitenkin onnekas. Paranemisvaiheessa ollut niska ei saanut uusia vaurioita. Myös Lamy pystyi kävelemään autonromustaan ulos omin jaloin. Kaikki eivät olleet kuitenkaan yhtä onnekkaita. Autoista irronneet romunpalaset satoivat yleisön joukkoon haavoittaen yhdeksää katsojaa.

Turva-auto rullasi radalle varmistamaan siivoustalkoiden sujumisen turvallisesti. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään nykypäivän Mercedeksen kaltainen arvokas ja ennen kaikkea nopea letkanvetäjä, vaan hieman viritetty siviilimallin Opel Vectra. Turva-auton takana F1-autojen vauhti laski vaarallisen alhaiseksi, ja Senna antoi tästä näkyvää palautetta. Hän ajoi turva-auton rinnalle viestittäen voimakkaasti sen kuljettajaa painamaan lisää kaasua.

F1-autoja ei ole suunniteltu mateluajoon, sillä esimerkiksi rengaspaineiden tipahtamisella voi olla suuri vaikutus auton ajettavuuteen.

Matkan pää

Kilvanajo jatkui jälleen kilpailun kuudennella kierroksella. Senna nykäisi välittömästi kaulaa muihin, mutta uudeksi arkkiviholliseksi noussut Michael Schumacher seurasi Williamsia kuin hai laivaa. Senna joutuisi tekemään täyden päivätyön, mikäli hän aikoisi päihittää nuoren saksalaisen.

Imolan radan ensimmäinen mutka kantaa nimeä Tamburello. F1-autolla loivasti vasemmalle kaartuva mutka pystytään ajamaan lävitse helposti urku auki suurimmallakin vaihteella, mikäli näennäisesti helpossa mutkassa ei ilmene ongelmia. Silti se oli osoittanut vaativuutensa jo aiempina vuosina. Nelson Piquet, Gerhard Berger ja Ricardo Patrese olivat kukin kokeneet yhdet uransa hurjimmista tärskyistä kyseisessä mutkassa viimeisten vuosien aikana. Kunnioitus mutkaa kohtaan tulisi siis säilyttää.

Schumacher kertoi myöhemmin havainneensa Sennan auton pohjanneen rajusti ensimmäisessä mutkassa jo ennen kohtalonhetkeä. Oliko Williamsin maavara selvästi Benettonia alhaisempi esimerkiksi turva-auton hidastelun takia?

Seitsemännellä kierroksella Senna lähestyi mutkaa normaaliin tapaan. Televisiokuva seurasi Williamsin FW16-autoa Schumacherin Benettonin kyydistä. Yleisöllä on lupa odottaa kahden huippukuljettajan tiukkaa taistelua kauden kolmannen osakilpailun voitosta.

Yhtäkkiä Sennan auto nytkähtää lakaten kääntymästä vasemmalle.

Mitä tapahtui? Syytä ei olla pystytty antamaan koskaan. Hajosiko autosta jotain? Vai olivatko renkaiden lämpötilat pudonneet niin alhaisiksi, että auto nappasi hetkellisesti pohjastaan kiinni riistäytyen kuljettajansa hallinnasta? Tapausta tutkitiin myöhemmin aina oikeudessa asti, mutta syy tulee jäämään ikuiseksi mysteeriksi.

Sennalla oli vauhtia yli 300 kilometriä tunnissa hänen menetettyä ajoneuvonsa hallinnan. Ennen osumista seinään hän oli onnistunut jarruttamaan nopeudeksi 218 km/h. Osuma oli raju, mutta myöhemmin ruumiinavauksessa Sennan kehon todetaan selvinneen suhteellisin lievin vaurioin. Toisenlaisella kohtalolla Senna olisi kävellyt pois kolaripaikalta vain mustelmia saaneena.

Sennalla oli vauhtia yli 300 kilometriä tunnissa hänen menetettyä ajoneuvonsa hallinnan. Ennen osumista seinään hän oli onnistunut jarruttamaan nopeudeksi 218 km/h. Osuma oli raju, mutta myöhemmin ruumiinavauksessa Sennan kehon todettiin selvinneen suhteellisin lievin vaurioin. Toisenlaisella kohtalolla Senna olisi kävellyt pois kolaripaikalta vain mustelmia saaneena.

Kohtalo määräsi kuitenkin toisin.

Auto osuu seinään viistosti oikea puoli edellä. Eturipustus repeytyy irti auton rungosta kimmoten kohti kuljettajaa. Renkaaseen jäänyt tukivarsi lävistää visiiriin antaen kuolettavan kosketuksen maailmanmestarille.

Sennan auto pysähtyi radan varteen, ja aiemmista päivistä opittuna kaikki tiesivät heti, ettei liikkumattomana autoon jäänyt kuljettaja ole hyvä enne. Lääkintähenkilökunta riensi onnettomuuspaikalle jo kolmantena päivänä peräjälkeen, koko maailman katsoessa hoitotoimenpiteitä.

Tilanne on vaikea myös medialle. Televisiokanavat eivät tiedä, miten niiden pitäisi asiaan suhtautua. Suomessa kommentaattorina toiminut Keke Rosberg ryntäsi tyrmistyneenä pois studiosta. Hänestä lähetys olisi pitänyt katkaista. Se kuitenkin jatkui, joskin kansainvälisissä kuvissa pyrittiin pitämään yllä hyvää makua.

Ikuisuudelta tuntuvien hetkien jälkeen Senna nostettiin helikopterin kyytiin, ja mestari lähetetään saamaan hoitoa bolognalaiseen sairaalaan. Kilpailu jatkuu, mutta se ei tunnu kiinnostavan ketään. Sunnuntai tarjoaa vielä yhden dramaattisen tilanteen, kun huonosti kiinnitetty rengas irtoaa varikkosuoralla teloen neljä mekaanikkoa sairaalaakuntoon.

Schumacher ottaa kauden kolmannen voittonsa, kotiyleisö saa juhlia Ferrari-kuljettaja Nicola Larinin kakkossijaa ja suomalaisetkin voivat olla tyytyväisiä Mika Häkkisen kolmossijaan.

Pari tuntia kilpailun päättymisen jälkeen maailma sai pelkäämänsä uutisen, joka tyrmäsi kaikki.

Ayrton Senna, maailman paras kuljettaja, on menehtynyt ulosajossa saamiinsa vammoihin.

Perintö elää

Irvokkaasti Sennan kuolema nosti lajin suosion huippuunsa. Yhtäkkiä kaikkia tuntui kiinnostavan moottoriurheilun kuninkuusluokka. Seuraavalla viikolla kaikki puhuivat vain Sennasta ja hänen kohtalostaan. Seuraavaa kisaa katsoi ennätysyleisö. Moni uusi seuraaja ihastui lajiin, pysyen sen parissa siitä lähtien.

Imolan GP-viikonloppu oli painajainen F1-sarjan johtajistolle. Laji sai osakseen runsaasti kritiikkiä monesta suunnasta, ja kattojärjestö FIA oli pakotettu ryhtymään pikaisiin toimiin. Turvallisuutta parannettiin välillä jopa paniikinomaisin ratkaisuin. Moni rata joutui kauneusleikkauksen kohteeksi, kun nopeita mutkia rakennettiin uusiksi. Moottoriurheilumaailma tutustui shikaanien invaasioon, ja monien mielestä moni hyvä rata pilattiin keinotekoisilla hidastemutkilla. Tamburello oli yksi muutosten kohteeksi joutuneista. Tuota muutosta harva tosin voivotteli.

Paikoittaisista ylilyönneistä huolimatta on herääminen turvallisuuden parantamiseen lunastanut paikkansa myöhemmin. Imolan tapahtumat sysäsivät liikkeelle muutosten aallot, jotka ovat pelastaneet vuosien saatossa lukuisten kuljettajien hengen. Herää kuitenkin kysymys, olisiko niihin ryhdytty ilman Sennan menehtymistä? Olisiko ”pelkkä” Ratzenbergerin kuolonkolari laukaissut samanlaisen muutosvimman? Kuten niin usein, ryhdytään muutoksiin vasta siinä vaiheessa, kun jotain peruuttamatonta on jo tapahtunut.

Senna jätti nimensä historiankirjoihin jo hänen elämänsä aikana, mutta suuruutensa hän lunasti vasta menehtymisensä jälkeen.

SuomiF1-sivusto käsittelee tässä artikkelisarjassa San Marinon GP:n 1994 tapahtumia. Kyseisen F1-viikonlopuna aikana Roland Ratzenberger ja Ayrton Senna menehtyivät ulosajoissa saamiinsa vammoihin.

Aiheet Artikkelit Formula 1 Historia Pääuutiset Senna Ayrton