Raha on kuningas formula ykkösissäkin. Nyt kun sarjan molemmat suomalaiskuljettajat eivät pääse enää nauttimaan kukkulan kuninkuudesta, saattaa moni havahtua sarjan kenties suurimpaan ongelmaan.

Moni fani elättelee netin keskustelupalstoilla optimistisia haaveita Räikkösestä ensi kauden superyllättäjänä

Kimi Räikkönsen siirto Ferrarilta Sauberille tarkoittaa Jäämiehelle ja hänen faneilleen totuttelua uusiin tavoitteisiin. Sveitsiläistallissa Räikkönen ei aja voitoista tai edes palkintopallisijoista, tavoitteena on keskikastin herruus kaukana kirkkaimmista parrasvaloista.

Moni fani elättelee netin keskustelupalstoilla optimistisia haaveita Räikkösestä ensi kauden superyllättäjänä, joka pystyisi lyömään Lotus-vuosien tapaan kiilaa suurempien rattaisiin ja hämmästyttämään kaikki upeilla otteillaan.

Ajatus on kaunis, mutta silkkaa toiveajattelua. Palataan tähän aiheeseen jutun lopussa.

Valitettavan moni asia puhuu sen puolesta, ettei Räikkönen pysty toistamaan kausien 2012 ja 2013 temppujaan. Tärkein niistä on raha.

Joulukuussa julki tulivat F1-tallien tämän kauden budjetit. Ferrari ja Mercedes käyttivät kumpikin kauden läpiviemiseen yli 400 miljoonaa dollaria, kun esimerkiksi Räikkösen uusi työnantaja Sauber selvisi läpi kauden 135 miljoonalla. Budjettinsa osalta sveitsiläistalli on sarjan lilliputteja.

F1-tallien budjetit julki – Ferrari ja Mercedes kuluttuvat hurjasti, tallien välillä hurjat erot

Racefans-sivuston arvostetun toimittajan Dieter Renckenin selvitystyön tulos on paljonpuhuva. Ferrari on sarjan jättiläinen, mutta sen koko perustuu osin epäreiluun asetelmaan. Olen nostanut tämän asian esille useasti. Ferrari saa aivan liikaa rahaa pelkästä mukanaolosta.

Kommentti: Kun rikkaiden ahneudella ei ole mitään rajaa

Aihe on noussut esille tasaisin väliajoin budjetteja ja bonusrahoja koskevien uutisten ollessa ajankohtaisia. Toistuvasti mainitsen mielipiteeni bonusrahojen typeryydestä, mutta usein olen kohdannut eriäviä mielipiteitä. Rikkaiden pitää kuulemma saada porskuttaa ja köyhien olla kitisemättä.

Liekö mielipide enää näin jyrkkä, kun Räikkönen ei ole Ferrarilla?

[readmore from=”artikkelit”]

Ferrarin ja Sauberin vertailu on hurjaa katsottavaa. Italialaistallin budjetti on lähes kolminkertainen Sauberiin nähden, ja se näkyy. Työntekijöitä Ferrarilla on 950, Sauberilla 400. Ja uskokaa pois, Ferrari ei palkkaa ylimääräisellä rahalla lisää kanttiinityöntekijöitä.

Kun tallilla on enemmän rahaa käytettävissään, pystyy se kehittämään autoaan nopeammin ja tehokkaammin. Sauberin on seurattava Force Indian esimerkkiä. Kehityssuuntia on vain yksi, ja uusien osien toimivuudesta halutaan olla sataprosenttisen varmoja. Siksi kehitystyö on hidasta ja yksiulotteisempaa.

Ferrarin kaltainen talli voi tutkia vaikkapa kolmen erilaisen etusiiven toimintaa ja vaikka valmistaa ne kaikki, sillä yhden kehityssuunnan epäonnistuminen ei ole katastrofi edistysaskeleen löytyessä muualta.

Valtava budjetti on suureksi avuksi erityisesti aikana, jolloin sarjan sääntöjä myllerretään. F1-autot muuttuivat radikaalisti 2017, ne muuttuvat ensi kaudeksi ja seuraava massiivinen operaatio talleilla on edessään 2021. Ferrarilla riittää pätäkkää kehittää nykyistä autoa ja valmistautua tulevaan, Sauberilla kyse on jälleen kerran kompromisseista.

Ja tässä on syy, miksi nyt ei nähdä Lotus-uusintaa.

Räikkösen palatessa formula ykkösiin säännöt olivat olleet vuosia käytännössä muuttumattomat. 2012 sarja oli ennätystasainen, ja kärkisijoista taisteltiin parhaimmillaan jopa viiden eri tallin autojen kesken. Tulevalla kaudella vastaavaa ei tulla näkemään.

Suurten tallien suuret budjetit pitävät huolen siitä, ettei niillä ole hädän päivää hioa omaa suorituskykyään jatkuvasti paremmaksi. Muut voivat päästä lähemmäksi, mutta valtavan etumatkan kurominen pienemmäksi on helpompaa kuin rinnalle pääsy.

Onko mitään tehtävissä? Mikä ratkaisuksi? Esitän seuraavaa.

[readmore from=”näkökulmat”]

– Hurjista rahabonuksista täytyy luopua. Ferrari saa tänä vuonna pelkkiä ”kylkiäisiä” enemmän kuin kuudella tallilla on budjettia. Päättäjiltä täytyy löytyä rohkeutta poistaa tämä räikeä epätasa-arvo. Tulonjaon pitäisi perustua radalla nähtäviin otteisiin, ei kabinettipäätöksiin.

– Sarjan on rakennettava kulukatto. NHL ja muut pohjoisamerikkalaiset liigat ovat näyttäneet kulujen suitsimisen olevan viihdyttävyyden kannalta oikea vaihtoehto. Jos törsäilyä ei rajoiteta lainkaan, repeävät erot liikaa, ajaen heikommat tallit konkurssiin ja näivettäen lajin lopulta täysin. Ei olisi mikään ongelma nimetä katoksi nyt summaa jota yksikään talli ei ylitä. Sen jälkeen sitä voitaisiin tuoda asteittan alas seuraavan kohdan avulla.

– Säästökeinoja on etsittävä. Tämä on suurin dilemma, sillä F1 eroaa monista muista sarjoista siten, ettei siihen kuulu standardiosat. Olisiko aika miettiä muutosta tähän?

Esimerkiksi etu- ja takasiivet sekä muut aerodynaamiset osat voitaisiin standardisoida kaikille samoiksi, jolloin niiden kehittäminen ja muutaman sadasosan viilaaminen kierrosajasta ei söisi tallien budjetteja. Tällä voisi olla myös kilvanjoa parantavia vaikutuksia.

****

Jokainen vaikeita päätöksiä tehnyt tietää, miten hankalasta asiasta on kyse. Joskus asioita täytyy kuitenkin pystyä nuijimaan läpi vastustuksesta huolimatta, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin.

F1-sarjan olisi syytä toimia näin, ja nopeasti.

Aiheet Artikkelit Ferrari FOM Formula 1 Näkökulmat Räikkönen Kimi Sauber