Hollannin GP
Hollannin GP on F1-kauden 2025 viidestoista osakilpailu. Park Zandvoortin radalla ajetaan 29.-31. elokuuta.
Tältä sivulta löydät tuoreimmat kisauutiset, tulokset harjoituksista, aika-ajoista ja itse kilpailusta sekä tietoa ja havainnekuvan radasta.
Näytä sisällysluetteloHollannin GP -uutiset
Hollannin GP:n tulokset 2025
Päivitetään myöhemmin.
Hollannin GP:n aikataulu
- Kellonajat Suomen aikaa.
| Sessio | Pvm | Päivä | Klo |
|---|---|---|---|
| 1. harjoitukset | 29.8. | Pe | – |
| 2. harjoitukset | 29.8. | Pe | – |
| 3. harjoitukset | 30.8. | La | – |
| Aika-ajot | 30.8. | La | – |
| Kilpailu | 31.8. | Su | – |
Hollannin GP:n televisiointi
Formula 1:n lähetysoikeudet omistaa Suomessa NENT Group Finland, joka näyttää kisaviikonloput maksullisilla V Sportin kanavilla sekä suoratoistopalvelu Viaplayssa.
V Premium -kanavapaketti maksaa palveluntarjoajasta ja mainoksista riippuen 38,40-45,95 euroa kuukaudessa. Viaplay Total kustantaa mainoksista riippuen 37,99-45,99 euroa kuukaudessa.
Kisaviikonloppuja voi katsoa myös suoratoistopalvelu F1TV:n kautta. F1TV maksaa 17,99 euroa kuukaudessa.
Hollannin GP -viikonlopun lähetysajat
Perjantai 29.8.
1. vapaat harjoitukset: –
2. vapaat harjoitukset: –
Lauantai 30.8.
3. vapaat harjoitukset: –
F1-studio: –
Aika-ajot: –
Sunnuntai 31.8.
F1-studio: –
Hollannin GP: –
Hollannin GP:n perustiedot
- Rata: Circuit Park Zandvoort
- Sijainti: Zandvoort, Alankomaat
- Radan pituus: 4,259 metriä
- Kilpailun pituus: 72 kierrosta
- Eniten voittoja: Jim Clark (4)
- Eniten voittoja (talli): Ferrari (8)
- Suomalaiset voittajat: –
Lähde: Wikipedia
Hollannin GP:n rata – Circuit Park Zandvoort
Avainkohdat:
- A: Tarzan-mutka oli aikoinaan yksi sarjan legendaarisimmista. F1-autojen ollessa ennen huomattavasti vähemmän aerodynaamisempia ja jarrutusteholtaan vähäisempiä kysyi mutkassa oikeassa kohdassa jarruttaminen kuljettajilta taitoa.
- B: Viimeinen mutka on kallistettu ovaali, joka on jopa jyrkempi kuin legendaarisen Indianapolisin radan kallistus. Kallistus mahdollistaa mutkan ajamisen usealla eri ajolinjalla normaalia nopeammin.
Ratkaisun paikka
Viimeisestä mutkasta optimaalinen uloskiihdytys petaa mahdollisuudet ohitukselle avausmutkassa. Muuten ohitukset voivat olla kapealla radalla kortilla.
Legendaarinen hetki
Jim Clark voitti kauden 1967 kilpailun. Kyseessä oli lajin historian menestyksekkäimmän moottorin, Ford Cosworth DFV:n, ensimmäinen ykkössija.
Hollannin GP:n tulokset viime vuosilta
Hollannin GP:n tulokset kaudella 2024
Näytä vuoden 2024 tuloksetHollannin GP:n tulokset kaudella 2023
Näytä vuoden 2023 tuloksetHollannin GP:n tulokset kaudella 2022
Näytä vuoden 2022 tuloksetHollannin GP:n tulokset kaudella 2021
Näytä vuoden 2021 tuloksetHollannin GP:n historiaa
Hollanti oli takavuosina perinteinen osa F1-sarjaa. Maassa ajettiin F1-kisa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jokaisella kaudella 1952-1985.
Nopeavauhtinen ja soljuva, korkeuseroja sisältänyt vanha rata oli kuljettajien suosikki. Pärjätäkseen kuljettajan täytyi luottaa autoonsa, rata kysyi siis kuljettajalta taitoa ja rohkeutta.
Eniten voittoja Hollannin GP:ssä on ajanut Jim Clark. Skottikuljettajan kauden 1967 kilpailun voitto oli historiallinen. Se oli paitsi Lotuksen uuden 49-auton, myös Ford Cosworth DFV -moottorin ensimmäinen kilpailu ja ykkössija. Cosworthista kasvoi seuraavan 15 vuoden aikana moottori, jolla voittoon ajoivat käytännössä kaikki tallit Ferraria lukuun ottamatta.
Zandvoortin radalla on nähty myös surullisia hetkiä. 1970 radalla menehtyi Piers Courage, 1973 Roger Williamson. Molemmat menettivät henkensä tuleen syttyneen auton sisällä.
Varsinkin Williamsonin onnettomuus on traaginen osa F1-historiaa. Mies jäi jumiin väärin päin kääntyneeseen palavaan autoonsa, apua huutaen. Vajavaisesti varustautuneet ratavirkailijat eivät pystyneet sammuttamaan paloa tai kääntämään autoa oikein päin, vaan tajuissaan ollut Williamson kuoli liekkeihin apua huutaen.
Williamsonin tallikaveri David Purley pysähtyi radan varteen, yrittäen yksin pelastaa tallikaverinsa. Purley palkittiin myöhemmin urhoollisuudestaan mitalilla.
Williamsonin onnettomuus ja Purleyn pelastusyritykset päätyivät televisiokameroiden taltioimiksi. Onnettomuuden brutaalius herätti monet tajuamaan F1-sarjan kehittyneen liian vaaralliseksi. Sen myötä turvallisuuteen alettiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Hollannin paluu F1-sarjaan on täysin Max Verstappenin ansiosta. Hollantilaiset ovat olleet jo vuosikymmeniä intohimoisia F1-faneja. Ennen Maxia isä Jos Verstappen oli maanmiestensä kannustuksen kohde.
Jo vuonna 2020 Hollannissa piti ajaa, mutta koronapandemia sotki suunnitelmat. Näin ollen F1-sirkuksen paluu Hollantiin siirtyi lopulta vuoteen 2021. Vuoden 2021 GP-voittoon ajoi kotiyleisön suursuosikki Verstappen. Valtteri Bottas ylsi kisassa kolmannelle korokkeelle. Verstappen uusi voittonsa myös vuosina 2022 ja 2023.
Voittajat vuosina 1952-2024
| Vuosi | Voittaja | Talli |
|---|---|---|
| 2024 |  L. Norris | McLaren |
| 2023 |  M. Verstappen | Red Bull |
| 2022 | M. Verstappen | Red Bull |
| 2021 | M. Verstappen | Red Bull |
| 1985 | N. Lauda | McLaren |
| 1984 | A. Prost | McLaren |
| 1983 | R. Arnoux | Ferrari |
| 1982 | D. Pironi | Ferrari |
| 1981 | A. Prost | Renault |
| 1980 | N. Piquet | Brabham |
| 1979 | A. Jones | Willimas |
| 1978 | M. Andretti | Lotus |
| 1977 | N. Lauda | Ferrari |
| 1976 | J. Hunt | McLaren |
| 1975 | J. Hunt | Hesketh |
| 1974 | N. Lauda | Ferrari |
| 1973 | J. Stewart | Tyrrell |
| 1972 | Ei ajettu | |
| 1971 | J. Ickx | Ferrari |
| 1970 | J. Rindt | Lotus |
| 1969 | J. Stewart | Matra |
| 1968 | J. Stewart | Matra |
| 1967 | J. Clark | Lotus |
| 1966 | J. Brabham | Brabham |
| 1965 | J. Clark | Lotus |
| 1064 | J. Clark | Lotus |
| 1963 | J. Clark | Lotus |
| 1962 | G. Hill | BRM |
| 1961 | W. von Trips | Ferrari |
| 1960 | J. Brabham | Cooper |
| 1959 | J. Bonnier | BRM |
| 1958 | S. Moss | Vanwall |
| 1955 | J.M. Fangio | Mercedes |
| 1953 | A. Ascari | Ferrari |
| 1952 | A. Ascari | Ferrari |
